Mielenterveyden hyvinvointi arjessa

05.08.2020 | Katri Juntunen

 



Kuinka mielesi voi? Harvoin kysytty lause koetaan jopa tunkeilevana. Mitä kuuluu? On kohteliaampaa huomiota ja osoittaa kiinnostusta muiden hyvinvoinnista. Ei ole elämää, jossa ei sattuisi tai tapahtuisi kuormittavia tekijöitä aiheuttaen stressiä. Tämän hetken ilmiö on, kotimaassa retkeily ja matkailu. Kansallispuistot ovat saavuttaneet ennätysmääräiset kävijät, ja luonnon vaikutusta hyvinvointiimme ei voi kiistää! Luonnossa liikkuessa olet läsnä, tässä ja nyt hetkessä. Aistisi virittyvät tarkkailemaan ympäristön puita, kasveja, kiviä, eläimiä tai maastoa. Tarkkailet sen muotoa, kokoa, väriä, pintaa, valoa ja varjoja, metsän hajua, makua, ääniaistimusta tai tuntoaistimusta, liikettäsi ja omaa olemistasi osana luontoa. Hengität puhdasta ilmaa syvään ja rennosti, tiedostamattasi.

Yksilöllistä on se, kuinka reagoimme stressiin, paineisiin ja ympäristön kuormitukseen. Resilienssi, psyykkinen palautumiskykymme suojaa opittujen selviytymistaitojemme ohella. Toisinaan lukuisten stressaavien kokemusten jälkeen sekään ei aina riitä. Ongelmanratkaisukyky, joustavuus, itsesäätelykykymme, myönteinen suhtautuminen, vahvuudet, turvallisuuden tunne tai sietokykymme rajat vaihtelevat ja ovat kehitettäviä taitoja tai ominaisuuksia. Ydinuskomukset sisäistetään varhaislapsuudessa itsestä, muista ihmisistä ja maailmasta. Ne ohjaavat kielteisiä tai myönteisiä uskomuksia turvallisuudesta, luottamuksesta, yhteenkuuluvuudesta, itsetunnosta, kyvykkyydestä tai pystyvyydestä, haavoittuvuudesta, omista tarpeista tai riskinoton kykyä. Vääristyessään ne haittaavat arkea ja elämänhallintaamme sekä sosiaalisia suhteita tuoden ristiriitoja sisäiselle mielelle. Jokaisen vireystila ja sietoikkunan tunneskaala asioissa vaihtelevat. Missä sinun kokemasi sietoikkunan rajat ovat? Silloin kun haluat sanoa ”ei enempää, en jaksa, tauon paikka, en hyväksy, tuntuu tosi pahalta”? Ylisuorittaminen, liika kiireisyys tai liiallinen itsekriittisyys, riittämättömyyden tunne, uupumus, eristäytyminen muista, päihderiippuvuus, kivut, mielialan heilahtelu tai uniongelmat ovat viestejä, kun sietoikkunasi rajat on ylitetty. Sinulla on lupa pysähtyä ja tuntea.

Pitkään kestänyt stressi tai traumaattinen kokemus voi aiheuttaa uhkaavan, ylivoimaisen sekä ahdistavan kokemuksen. Tuolloin kokemuksen integroiminen omaan kokemusmaailmaan on vaikeutunut. Ihminen voi alkaa välttää menneisyyden muistojen tai nykyisyyden ulkoisessa maailmassa vastaavia stressitilanteita. Tilanteen voi laukaista vuorovaikutuksessa tapahtuvat triggerit kuten sanat, epävarmuus, uudet ihmiset, ympäristö, aiemmat huonot kokemukset…Tilanteet aktivoivat ihmisessä sisäistä tuskaa, vihaa, ärtymystä, syyllisyyttä, pelkoa ja voimistavat uhkan kokemusta vaikeuttaen ihmisen integroitumista osaksi yhteiskuntaa. Tunteet saavat herkistymään, reagoimaan ja huomaamaan asioita, joita toisinaan vältämme niiden kohtaamista ja kokemista. Ehdollistuessaan trauman aktivoimat tunteet heikentävät toimintakykyä arjessa.

Mielentäminen ja itse-empatia eivät ole automaattisia taitoja. Mielentäminen on kyky ymmärtää toisten ja omaa mieltä. Tietoinen mieli, opastaa oman mielen merkitykseen, kyseenalaistamaan, muuttamaan tunteita, reagointitapaa tai ajatustapoja ja ymmärtämään muiden taustan ja eroavuuden näissä. Kun utelias asenne itsetutkiskeluun rauhassa löytyy, oman kokemuksen tuomitseminen, välttäminen tai muuttaminen on ensi askel voimaantua. Epämukavuusalueella oleminen ei ole vaarallista. Kun pysähdyt, etsi itsellesi turvapaikka tai asia joka tuottaa turvallisuuden tunteen. Luonto tarjoaa luontevia paikkoja näihin, kotipihasi tai oma viihtyisä paikka kotonasi. Piirtäminen, musiikin kuunteleminen, lempiliikunta, ruuanlaitto, puutarhanhoito, lempiohjelman katsominen, eläinten hoitaminen tai rakkaiden halaaminen, hyvin muistojen vaaliminen esim. kuvien tai esineiden kautta, helpottavat ja vahvistavat sekä lohduttavat sisäistä kokemustasi turvallisuuden tunteesta samalla vakauttaen mielenterveyden hyvinvointiasi.

 

Kirjoittaja Katri Juntunen työskentelee Kidutettujen kuntoutuksen tiimivastaavana, taustakoulutukseltaan on psykiatrinen sairaanhoitaja ja musiikkiterapeutti. Katrin moninainen (psykodynaaminen, traumaorientoitunut) koulutustausta ja työkokemus lasten, nuorten ja perheiden parissa yhdistyy hänen työtavassaan kohdata asiakas yksilöllisesti, empaattisesti, vaikka yhteistä kieltä ei olisi. Kommunikointi on muutakin kuin puhetta. Tulkkivälitteisessä keskustelussa vastaanotolla on tilaa muullekin viestinnälle. Katrille lähelle sydäntä ovat luonnossa liikkuminen, musiikki ja taide sekä kaikenlainen käsillä tekeminen puutarhassa kuin pikkuremonteissa.

SULJE