Keho ja mieli vuorovaikutuksessa

03.09.2020 | 

Muistatko, miten esiintyminen jännitti ja sai aikaan perhosia vatsassa? Kädetkin ehkä tärisivät ja tuntui, että kasvoja kuumottaa. Kiireisen ja stressaavan työpäivän jälkeen tuntuu, ettei uni meinaa tulla ja päätäkin särkee. Säikähditkö kovaa ääntä ja se sai sinut valppaaksi ja lihakset jännittymään? Ensitreffeillä nykyisen puolison kanssa tuntui, ettet malta pysyä paikallaan, vatsassa kupli ja rinnassa tuntui kummallinen lämmin tuntemus. Jokainen meistä varmasti muistaa tilanteita elämässään, joissa keho reagoi mielen toimintoihin ja toisinpäin. Edelliset esimerkit ovat tavallisesta elämästä ja kuvatut keho reaktiot täysin normaaleja. Kehon kuuluu reagoida mielen kokemuksiin ja toisinpäin, sillä niin erotamme positiiviset ja negatiiviset tilanteet toisistaan. Reagointi myös auttaa meitä suoriutumaan haasteista parhaalla mahdollisella tavalla. Alun perin kyseinen reagoinnin tarkoitus olikin turvata ihmisen olemassaolo.

Mietitäänpä hetki tilannetta, jossa ihminen kohtaa metsässä karhun. Tällaisessa tilanteessa keho todennäköisesti viestii pelottavan kohtaamisen aiheuttamasta uhasta lihasten jännityksellä, vatsanväänteillä, hengityksen voimistumisella ja hikoilulla. Jos karhu on kaukana, saattaa olla viisainta paeta eli kävellä rauhallisesti vieläkin kauemmas seuraten samalla varovaisesti karhun liikkeitä. Entä jos karhu olisikin lähempänä? Kyse on selviytymisestä ja järjellä on enää vähän sanottavaa tässä tilanteessa. Kohtuullisen matkan päässä saattaisit vielä pystyä pelottelemaan karhun pois kovalla äänellä ja suurilla liikkeillä. Pyrit tällöin taistelemalla selviämään tilanteesta ulos. Jos karhu kuitenkin käyttäytyy uhkaavasti ja on niin lähellä, ettet pääse karkuun ja pelottelu vain saisi karhunkin puolustuskannalle, jähmetyt kauhusta ja tekeydyt näin kuolleeksi. Kuvatulla tilanteella on uhkaava sävy ja kaikki tämä tapahtuu, jotta selviäisimme hengissä kohtaamisesta karhun kanssa. Samankaltaista eriasteista reagointia tapahtuu arjen stressaavissa tilanteissa, jotka ovat vähemmän vaarallisia. Vaikkapa nykyinen pandemia-ajan uusi arki voi kuormittaa ja reagoimme kaikki siihen eri tavoin. Toinen vetäytyy kuoreensa, toinen stressaa ja suorittaa selviytyäkseen.

Mutta mitä jos tilanne olisikin positiivinen? Jos elämässäsi olisi juuri tapahtunut jotain sopivasti jännittävää ja olet innoissasi, pystyisitkö kuvailemaan kehotuntemuksiasi? Vatsassa saattaa kuplia taas, mutta rinnassa tuntuu lämpöä ja on kevyt olo. Ehkä parhaiten oloa kuvailisikin sana helppous. Kaikki sujuu ja on helppo olla. Keho siis reagoi myös miellyttäviksi tulkitsemiimme tilanteisiin, mutta usein näiden tuntemusten vivahteita voi olla vaikea tavoittaa, sillä ne eivät aiheuta kärsimystä vieden kaiken huomiomme.

Reagointimme riippuu siitä, millaiseksi tulkitsemme tilanteen. Joskus kehon ilmiöt myös kätkevät taakseen tunteita, joita voi olla vaikea käsitellä. Kehotuntemusten tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen itsetutkiskelun ja -ilmaisun keinona on haastavaa tavallisestikin, mutta erityisen hankalaa mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailtaessa. Tunteiden aiheuttamia reaktioita voi olla vaikea tunnistaa, jolloin kehotuntemukset muuttuvat yhdeksi ahdistavaksi sekamelskaksi. Ehkä urheilijat ja kehoaan luovasti itseilmaisun välineenä käyttävät ihmiset kuten tanssijat ja taiteilijat ovatkin tässä keskimääräistä parempia, mutta jokainen voi kehittää omia taitojaan. Elämme tällä hetkellä kuormittavia aikoja pandemian mullistaneessa maailmassa, joka tarjoaa oivan tilaisuuden pysähtyä ja kehittää omaa kehomieli-yhteyttään. Tarkastele siis omaa reagointiasi erilaisissa tilanteissa. Jos huomaat, jotain yllättävää pysähdy ja mieti, mistä reaktio tulee ja mistä kehosi yrittää sinulle viestiä.

Karoliina Kyllönen
fysioterapeutti (AMK)
Kidutettujen kuntoutus