Lisää vastustuskykyä luonnosta ja liikunnasta

01.07.2021 | Soile Puhakka




Koronaepidemia on herättänyt ihmisten kiinnostuksen omaa hyvinvointia ja erityisesti vastustuskykyä kohtaan. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen yleistajuisesti sitä, miten luonto ja liikunta tutkimusten mukaan edistävät vastustuskykyämme – johon kuuluvat sekä immuniteettimme ja henkinen voimavarapankkimme, jota kutsutaan resilienssiksi tai tuttavammin sinnikkyydeksi.

Tutkimusten mukaan kaupungeissa asuminen ja liiallisen puhtauden suosiminen on johtanut juuri päinvastaiseen lopputulokseen – olemme siivonneet itsemme puolustuskyvyttömiksi ja rakentaneet asuinalueita, jotka eivät välttämättä edistä vastustuskykyämme! Moni meistä ei koe luontoa tärkeäksi osaksi omaa elämää eikä siten hakeudu sen pariin. Se on harmillista, sillä elävä luonto sisältää runsaasti niin kutsuttuja hyviä pöpöjä, jotka monipuolistavat kehon omaa puolustusjärjestelmää (immuniteettiä). Tämä ”koneisto” suojelee meitä taudinaiheuttajia vastaan. Luonnossa liikkuessamme altistumme jatkuvasti erilaisille tekijöille, jotka vaikuttavat kehomme omaan mikrobistoon eli pöpöpankkiin. Kannustan siis tutustumaan luontoon kaikilla aisteilla. Esimerkiksi metsäilman hengittäminen, puutarhatyöt sekä marjojen poimiminen ja syöminen ovat hyväksi. Tutkimukset tukevat yhä enemmän väitettä, jonka mukaan osa kansansairauksista olisi tulehdusperäisiä sairauksia. Tällaisia ovat monet krooniset allergiat, astma, tulehdukselliset suolistotaudit ja jopa masennus. Syy- ja seuraussuhteet eivät ole yksiselitteisiä, mutta joka tapauksessa näyttö näiden tekijöiden väliltä vahvistuu koko ajan.

Vastustuskyvyn vahvistumisen kannalta tärkeimpiä ovat lapsen ensimmäisten elinvuodet. Tutkimusten mukaan maaseudulla asuvilla lapsilla on monipuolisempi mikrobisto verrattuna kaupunkilaislapsiin. Suomessa tutkittiin Luonnonvarakeskuksen toimesta ensimmäistä kertaa maailmassa sitä, kuinka päiväkodin pihoille tuotiin elävää metsäpohjaa eli kuntta. Sen lisäksi 3–4-vuotiaat lapset saivat kokeilla kylvämistä ja kasvien hoitamista istutuslaatikoiden avulla. Tulokset osoittivat, että lasten ihon mikrobisto monipuolistui nopeasti ja myönteinen kehitys näkyi myös heidän veriarvoissaan. Myös muut tutkimukset aiheesta tukevat näitä löydöksiä ja se kannustaa vanhempia tukemaan lasten luonnossa liikkumista.

Vastustuskyvyn lisäksi on tärkeää huomioida, että luonnossa oleskelu kehittää resilienssiä, jolla tarkoitetaan psyykkistä palautumiskykyä. Sitä tarvitaan, kun kohtaamme elämässämme haasteita ja meidän täytyy silti jatkaa eteenpäin. Elämäntuulet voivat heiluttaa meitä, mutta sinnikkyyden avulla olemme tavallaan vastustuskykyisiä liialliselle henkiselle kuormitukselle. Tämä on tutkimusmaailmassa vielä suhteellisen uusi aihe, mutta muutamat tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti vahva luontosuhde ja siten myös luonnossa runsaasti aikaa viettäminen voisivat edistää sinnikkyyttä. Ilmeisesti tämän ilmiön taustalla on luonnon kyky palauttaa ja tarjota miellyttäviä kokemuksia esimerkiksi kauniiden maisemien avulla. Lapsien osalta luonto opettaa tärkeitä tosiasioita elämästä ja vahvistaa sinnikkyyttä myös vastoinkäymisten osalta. Luonnossa kun asiat eivät aina suju helpoimman kaavan kautta.

Myös liikunta edistää vastustuskykyä – mutta ei liikaa nautittuna. Jatkuva kova treeni voi aiheuttaa stressiä, joka puolestaan heikentää vastustuskykyä. Palautuminen on erittäin tärkeää ja tällöin erityisesti hyvän unen rooli nousee tärkeään asemaan. Tosin hyvä kunto on hyvä suoja sairastumista vastaan, mutta tasapainoilu treenaamisen ja palautumisen välillä on taitolaji. Liikkumattomuus on toinen ääripää, joka altistaa sairastelulle, joten liikkumiseen on suotavaa panostaa. On myös hyvä muistaa, että sairaana tai puolikuntoisena treenaaminenkaan ei ole hyvä idea, sillä perusflunssakin voi pitkittyä, unohtamatta sydänlihastulehduksen riskiä. Joka tapauksessa, liikunta, joka on mieluista, alentaa stressihormonin määrää ja auttaa meitä palautumaan ja voimaan hyvin. Mieluisa liikuntalaji myös ohjaa meitä liikkumaan säännöllisemmin. Joka ikinen otettu askel on hyödyksi ja kannustaa ottamaan lisäaskelia. On vaikea sanoa tarkkoja määriä viikoittaiselle liikuntamäärälle, joka tehostaisi vastustuskykyä, mutta tutkimusmaailma luottaa edelleen 2,5 h viikossa suositukseen. Jos määrä tuntuu hurjalta, sen voi jakaa esimerkiksi 30min pätkiin.

Lopuksi totean, että uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta voisi mahdollisesti tehostaa myös rokotteiden tehoa. Tämä perustuu siihen, että liikuntaa edistää immuunipuolustusta ja pitää hengitys- ja verenkiertoelimistön hyvässä kunnossa.

Rohkaisen siis kaikkia lukijoitamme ulos liikkumaan ja nauttimaan kesästä. Pidetään huolta itsestämme ja tietysti myös toisistamme. Jos liikkuminen ja palautuminen tuntuu haastavalta yhtälöltä ja kaipaat asiantuntevia neuvoja, meillä Liikuntaklinikalla on erityisen osaavia ammattilaisia, jotka auttavat mielellään.

Soile Puhakka
tutkija
ODL Liikuntaklinikka

Soile Puhakka
Soile Puhakka
Tutkija, FM

Kohtuudella
17.09.2021  | Outi Uusimäki
Alku ja loppu
30.08.2021

Mitä sinä osaat?
03.05.2021
SULJE
Soile Puhakka
Tutkija, FM
ODL Liikuntaklinikka
(08) 313 2154
Albertinkatu 18 A, 90100 Oulu
 
Kokemus
Soile on koulutukseltaan maantieteilijä ja hän on erikoistunut terveys- ja luonnonmaantieteeseen. Väitöskirjassaan hän keskittyy erityisesti vihreän asuinympäristön, luontosuhteen ja liikunnan yhteyden tutkimiseen.

Poikkitieteellinen tutkimus on tullut hänelle tutuksi työskennellessä eritaustaisten ihmisten kanssa. Soile toimii myös tuntiopettajana Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikössä ja paikkatietoasiantuntijana tutkimusryhmässään.

Liikuntaosaamista on kerätty harrastusten, erilaisten kurssien ja tällä hetkellä terveysliikunnan opintojen parissa.
Silloin kun Soile ei keskity tutkimukseen tai karttojen tekoon, hän viihtyy luonnossa ja liikuntaharrastusten parissa.