Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”

16.06.2020 | 

Tyrnäväläinen Esa Saarela, 66, sai kahdeksan vuotta sitten isänpäivälahjaksi puolimaratonin. Mies  ei ollut harrastanut liikuntaa sitten nuoruusvuosiensa, mutta omin päin harjoiteltuaan juoksi lahjajuoksunsa maaliin. Olotila juoksun jälkeen ei kuitenkaan ollut hyvä.

- Mietin, että jotenkinhan se meni, mutta ei tässä nyt kaikki ollut kohdallaan. Ei tuntunut kovin hyvältä.

Esa Saarela juoksi ensimmäisen maratooninsa 59-vuotiaana.Esa Saarela kehysti muistoksi kuvan Helsingin puolimaratonilta.

Syöpätoipilaana Berliinin maratonille

Työnantajan tyhy-kampanjan kautta tarjolle tuli seuraava haaste: maratonin juokseminen. Esa treenasi työporukan mukana päämääränään Berliinin maraton 2013. Kesken harjoittelun hän sai yllättäen synkkiä uutisia: eturauhassyöpädiagnoosin. Tiedossa olisi leikkaus, mutta vasta välietappina toimineen Helsingin puolimaratonin jälkeen.

- Annoin harmituksen iskeä vasta juoksun jälkeen. Lauantaina juoksin, ja keskiviikkona menin leikkaukseen.

Leikkaus oli toukokuun alussa, ja sen jälkeen määrättiin juoksukieltoa kaksi kuukautta. Syyskuussa kalenterissa oli kuitenkin yhä Berliinin maraton. 

- Minähän sitten kävelin, Tyrnävältä Tupoksen ABC:lle tai Ala-Temmeksen SEO:lle ja takaisin. Pidin kuntoa yllä. Lopulta leikannut lääkäri antoi luvan juosta, ja ehdin harjoitella myös juosten. Se riitti, koska pohjakuntoni oli hyvä.

Esa juoksi kuin juoksikin ensimmäisen maratoninsa 59-vuotiaana, juuri syöpäleikkauksesta toipuneena.

- Olihan se fiillis: Meleko sankari oon! Siitä jäi tunne, että on hienoa olla kunnossa, tätä haluan jatkaa! 

 

ODL:n juoksuvalmennus tukena loppuelämän

Esa löysi ODL:n juoksukoulun, josta sai hyvät eväät kestävään harjoitteluun. Sen loputtua hän halusi löytää jonkun, joka katsoisi perään, neuvoisi ja antaisi suuntaviivat juoksukunnossa pysymiseen myös jatkossa.

ODL:ltä löytyi palvelu tähänkin: testauspäällikkö Jaakko Tornbergin kanssa harjoittelua lähdettiin tekemään suunnitelmallisesti. Ohjelmaan kuuluivat kuntotestit, ryhmätreenit kerran kuussa, ja henkilökohtainen harjoitteluohjelma. 

- Jaakko katsoo, mitä miehen pitää tehdä ja testaa kunnon tarvittaessa. Harjoitteluun kuuluu myös muita lajeja, kuten vesijuoksua ja pyöräilyä. Saan myös vinkkejä liikkuvuuteen ja lihaskuntoharjoitteluun, jotka omin päin harjoitellessa varmasti unohtuisivat.

Esa on harjoitellut Jaakon opastuksessa jo kolme vuotta.

- En aio lopettaa koskaan. Olen miettinyt, olisko Jaakosta myös geriatriksi. Sitten kun hän joskus jää eläkkeelle, minä vielä jatkan!

 

ODL:n ammattilaiset tuntevat toisensa – ja asiakkaansa

ODL:n liikkuvan ihmisen palvelut ovat tulleet Esalle tutuksi. Vuosien varrella hän on käynyt Jaakon lisäksi urheilulääkäri Tiina Nylanderin ja fysioterapeutti Satu Siirtolan vastaanotolla.

- Polveni on oikutellut, nilkkani temppuillut ja kärsin pitkään sitkeästä rasitusmurtumasta jalkapöydässä. Näistä takaisin juoksukuntoon toipumisessa ammattilaisapu on ollut korvaamatonta. Onneksi hoksasin mennä heti urheilulääkärin vastaanotolle. Liikuntavammoihin erikoistuneet lääkärit tietävät, miten vammat parannetaan heti alkuunsa. Sadulta sain hyvät jumppaohjeet, jotka ovat käytössä edelleen.

Esa huomasi, että ODL:n ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä, toinen toisensa ammattitaitoa tukien. Lääkärin ja fysioterapeutin yhteistyöllä Esan jalkojen asentoa on pohdittu ja koko juoksuasentoa muutettu.

- Heillä on hyvällä tavalla pieni ja tiivis työyhteisö: kaikki tietävät kuka olen ja miten minulla menee.  Olen heille tuttu, siksi asiat hoituvat ja tieto kulkee. En vaihtaisi heitä mihinkään!

 

”Perälauta ehkä näkyy jo, mutta viimeisiin vuosiin voi vaikuttaa”

Nykyisin lastentarhanohjaajan töitä tekevä Esa on aiemmin toiminut ammatillisen kuntoutuksen ohjaajana. Asiakkaat olivat usein samaa ikäluokkaa ohjaajansa kanssa.

-  Näin silloin konkreettisesti, missä kunnossa viisikymppinen ihminen voi olla. Se kuuluisa perälauta alkaa jossain vaiheessa näkymään kaikilla, mutta niihin viimeisiin vuosiin tai vuosikymmeniin voi kuitenkin elintavoilla vaikuttaa.

Esan työvuodet alkaisivat olla täynnä, ja eläkkeelle hän melkein jo jäikin, kunnes töihin taas soitettiin. 

- Ehkä sitä loppuvuodesta malttaisi? Virtaa vain tuntuu riittävän, enkä tunne itseäni eläkeläiseksi. Ehkä se johtuu siitä, että minulla on aina joku tavoite, juoksussa tai harjoittelussa. Vielä ainakin yksi maraton pitää juosta!

Esalla on terveisiä keski-ikää lähestyville tai sen jo ohittaneille, jotka miettivät ehkä jo sitä oman elämänsä perälautaa ja alkavia vanhuuden vaivoja.

- Elämäsi kuntoon pääseminen on täysin mahdollista, mutta kannattaa aloittaa oikein: hae ohjeita ammattilaiselta, äläkä ensin juokse itseäsi solmuun. Juoksin itse pää punaisena omin nokkineni, ja opin kantapään kautta oikean tavan harjoitella. Ongelmissa kannattaa kääntyä urheilulääkärin puoleen. Se on pieni sijoitus siihen nähden, että pystyy jatkamaan terveenä!

Perälauta kuulostaa Esan tapauksessa siirtyneen vähän kauemmaksi. Syksyllä ohjelmassa on jälleen maraton. 

 

Lue lisää ODL Liikuntaklinikan juoksukoulusta!