Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
Älä uhraa yöuniasi ja itseäsi, vaan nuku riittävästi!
29.04.2020 | Marjukka Nurkkala
Arki on muuttunut viime aikoina. Myös elintavoissa on voinut tapahtua muutoksia. Etätyötä tekevillä työn ja vapaa-ajan välinen raja on voinut hämärtyä ja etenkin lapsiperheissä vuorokauden tunnit voivat olla aiempaa laajemmassa käytössä, jos lapset ovat kotihoidossa ja -koulussa.
Aiemmin riittävästi nukkunut on saattanut nyt huomata univajeen kertyvän, jos on alkanut nipistää iltayön tai aamuyön nukkumistunneista. Univajeen aiheuttamat haitat voivat jo tuntuakin: on ärtynyt, keskittyminen on heikentynyt, tarkkaavaisuus huonontunut ja muisti pätkii. Nyt jos koskaan ei ole aika nipistää yöunista, kun on huolehdittava perhe ja työ yhtä aikaa. Helpommin sanottu kuin tehty.
Ei ole kenenkään – ei edes työnantajan, vaikka niin saattaisi uskotella itselleen – etu, että esimerkiksi tehdään pitkäaikaisesti töitä yöunien kustannuksella. Liian vähäinen yöuni heikentää työn tuottavuutta ja voi tuntua siltä, että edes normaali työtuntimääräkään ei riitä. Kotona kukaan ei kiitä väsynyttä puolisoa ja vanhempaa, eikä väsyneenä ajankäyttöön liittyvä päätöksentekokaan ole välttämättä kovin optimaalista. Väsyneenä ei ehkä jaksa miettiä, mitä ravitsevaa ja monipuolista ruokaa laittaisi perheelle, jolloin pikaruoan noutaminen voi olla houkutteleva vaihtoehto energiaa huutaville, väsyneille aivoille.
Kun koulut pysyvät kiinni alkuperäistä suunnitelmaa kauemmin, ja päivähoitoakin suositellaan käytettäväksi vain siinä tilanteessa, mikäli kotihoito ei ole mahdollista, alkanut univaje voi pitkittyä. Jatkuva univaje lisää aineenvaihdunnallisista syistä ruokahalua, erityisesti nopeasti imeytyvien hiilihydraattien syömisen halua sekä nälän tunnetta. Kun kotona vietetty aika lisääntyy, myös syömisen houkutukset voivat lisääntyä. Toisaalta voi tulla napostelua ajankuluksi tai epäsäännöllistyneen ateriarytmin paikkaamiseksi. Nämä kaikki muutokset lisäävät painonnousun riskiä. Nyt jos koskaan on tärkeää huolehtia säännöllisestä ja riittävästä syömisestä pääaterioilla. Ilman lihomistakin jatkuva univaje kuormittaa aivojen lisäksi sydäntä ja verisuonia. Univaje vaikuttaa myös syketasoon, minkä monet ovat voineet havaita älykellostaan.
Jos univajetta hetkellisesti pääsee kertymään, sitä voi nukkua pois riittävillä yöunilla ja sopivilla päiväunilla, mikäli siihen on mahdollisuus. Siten voi olla helpompi tehdä järkevämpiä ajankäyttöön ja elintapoihin liittyviä päätöksiä, jolloin koronan jälkeistä jälkipyykkiä on edes hieman vähemmän.
Älä uhraa yöuniasi ja itseäsi, vaan pyri nukkumaan riittävästi! Aina ei voi valita, mutta silloin kun voi, arvosta nukkumiseen käytettyä aikaa.
Marjukka Nurkkala
laillistettu ravitsemusterapeutti, tutkija
ODL Liikuntaklinikka
Kirjoittaja on kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti ja tekee osa-aikaisesti töitä kotona lasten ollessa kotihoidossa
Blogi on julkaistu Kalevan Muutos nyt – puhetta hyvinvoinnista blogisivulla 29.4.2020
Lue esittelyYmpäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
SULJE |
|
|
Marjukka Nurkkala
projektipäällikkö, tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti, FT
ODL Liikuntaklinikka
Erityisosaaminen laillistettu ravitsemusterapeutti Albertinkatu 18 A, 90100 Oulu |
Kokemus Marjukka on koulutukseltaan laillistettu ravitsemusterapeutti ja hän työskentelee Liikuntaklinikalla tutkijana ja projektipäällikkönä SEPAS-tutkimushankkeessa. Hänen tutkimusteemansa liittyvät terveyskäyttäytymiseen, jossa keskeisenä ovat syömisen ja liikkumisen näkökulmat. Marjukan kansanterveystieteen väitöskirja käsitteli häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä ja siihen liittyviä tekijöitä nuorilla miehillä sekä elintapaohjaukseen osallistuneilla aikuisilla.Kun Marjukka ei ole tutkimuksen parissa, hän penkoo muita vastaan tulleita asioita silkkaa uteliaisuuttaan. |
LinkedIn profiili