Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
Kokonaisvaltainen ihminen ja trauman vaikutukset
14.04.2020 | Katri Juntunen
Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) kidutettujen kuntoutus (Kitu) kohtaa ihmisen kokonaisvaltaisesti. Kuntoutujan menneisyyden kidutuskokemukset jättävät jäljet kehoon, mieleen ja tunteisiin, joilla on vaikutusta sopeutumisessa uuteen yhteiskuntaan kaukana kotimaasta ja ystävistä sekä sukulaisista. Kuntoutuja tuo menneisyyden ja koko elämänsä mukanaan kuntoutukseen tullessaan. Traumat voivat näkyä myös hoitamattomana kidutettujen vanhempien ylisukupolvisena siirtymänä heidän lapsissaan. Näin ollen ne voivat alentaa vanhemman toimintakykyä.
Kitu aloitti toimintansa vuonna 2006 Oulussa tarjoten psykososiaalista kuntoutusta, vertaistukea ja keinoja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen pakolaisille ja turvapaikanhakijoille Pohjois-Suomessa. Nyt Kitu tuo asiantuntijuutensa oleskeluluvan saaneille kidutustaustaiselle pakolaiselle moniammatillisen tiimin: psykiatrian erikoislääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, psykoterapeutin ja psykofyysisen fysioterapian osaamisella. Osa kuntoutujan suunniteltua ja tavoitteellista kuntoutusta on sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen erilaisilla myös perheille ja läheisille ryhmätoiminnoilla. Miten asiakastyössä kohdataan ihminen, jolla on takana kärsimystä, tuskaa, hätää, vaikeita mieleen painuneita kidutuskokemuksia tai kehoon painuneita kidutusjälkiä? Kuntoutuksen peruspilarit ovat ihmisen kunnioitus, ihmisarvo, luottamuksellisuus, pitkäjänteinen työskentely, verkostotyöskentely ja omalla äidinkielellä keskustelun tarjoaminen. Ammattitaitoinen tulkkaus on merkityksellinen osa vastaanottoa. Vastaanotto muodostuu asiakkaan, työntekijän ja tulkin muodostamasta dialogisesta triadista.
Kitun kuntoutujan arjen toimintakykyyn vaikuttavat suuresti trauman jättämät jäljet. Kun oleskelulupa on saatu, kotoutumisen tukiverkot tuovat pakolaiselle turvallisen yhteiskunnan asua ja rakentaa uutta tulevaisuutta. Kitu mahdollistaa kuntoutujalle traumaan liittyvät tiedon saannin, ohjaamisen ja tuen asioiden ymmärtämiseen ja käsittelyyn kokemissaan vaikeissa asioissa. Kaikessa työskentelyssä huomioidaan kuntoutujan itsemääräämisoikeus ja hallinnankokemus kuntoutusprosessin etenemisessä. Kuntoutus vaatii asiakkaalta pitkäaikaista sitoutumista omaan yksilölliseen kuntoutukseen; alkuarviointijakson jälkeen kuntoutusjakso voi kestää useita vuosia.
Maailmanlaajuinen valitseva pandemia asettaa työskentelylle uusia haasteita. Edelleen työskennellään vastaanotoilla, tulkkaukset ovat siirtyneet etätulkkauksiksi. Kauemmilta paikkakunnilta tulevat kuntoutujat saavat samat palvelut joko vastaanotolla tai etävastaanottoina, kun kaksi lääkärin alkuarviointikäyntiä on tapahtunut vastaanotolla Kitussa. Heikot voimavarat, univaikeudet, painajaiset liittyen traumoihin, muistiongelmat, kivut, sosiaalisten tilanteiden pelot, ahdistus, häpeä, stressi ja jännittäminen aiheuttavat pitkäkestoisesti jatkuessaan kuntoutujalle huonovointisuutta ja arjen asioiden hoitamiseen ja jaksamiseen kotona, koulussa tai työssä suuria haasteita. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen tullessa useilta puuttuvat kaikenlainen koulutus. Suomen kielen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot harjaantuvat aikuisten peruskoulussa, lukion tai ammatillisen koulutuksen opiskelussa rytmittäen arkea.
Kitussa järjestetään odl.fi etävastaanotto-palvelussa vertaistuellista ryhmätoimintaa. Taidetta kaikille -ryhmä siirtää kasvokkain tapahtuneen ryhmätoimintansa nyt verkkoon, kuntoutujat saavat itselleen käytettävät materiaalit kotiin. Kaiken Kitun toiminnan tarkoitus on auttaa ja helpottaa kuntoutujaa selviytymään ja osallistaa sekä sopeuttaa kuntoutujaa osaksi yhteiskuntaa vakavista traumataustoistaan huolimatta.
Katri Juntunen
psykiatrinen sairaanhoitaja / tiimivastaava
Kidutettujen kuntoutus
Psykofyysinen fysioterapia
Traumatisoituminen muuttaa ihmisen suhtautumista itseensä ja aiheuttaa kehon ja mielen eriytymisen. Tämä voi näkyä hermostollisen itsesäätelyn rikkoutumisen kautta voimakkaina stressioireina, toiminnallisena haittana ja kipuna. Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jonka perusajatuksena on kehon ja mielen yhteistoiminta ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn näkökulmasta. Psykofyysisessä fysioterapiassa fysioterapeutti ohjaa asiakasta harjoitteiden kautta tutustumaan turvallisesti omaan kehoonsa ja havainnoimaan mielen toimintojen vaikutuksia kehoon ja sen käyttöön. Kokemuksellisen oppimisen ja kehon kautta tapahtuvan itsetutkiskelun avulla kehon ja mielen yhteyttä sekä suhdetta omaan kehoon voidaan rakentaa uudelleen, mikä tukee kidutustrauman kohdanneen kokonaisvaltaista kuntoutumista osana muuta psykiatrista kuntoutusta.
Karoliina Kyllönen
fysioterapeutti
Kidutettujen kuntoutus
Lisätietoa: www.odl.fi/Kidutettujen kuntoutus
Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
SULJE |
|
|
|
|