Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Onnistunut kotoutuminen mahdollistaa ihmiselle tunteen kuulumisesta johonkin, joka lisää hyvinvointia
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
”Oli oikeasti todella hauskaa, hyödyllistä ja ainakin osaa porukkaa tulen näkemään vielä jatkossakin”
Kasvun aika - ryhmät maahanmuuttajavanhempien tukena
01.10.2019 | Pauliina Klasila
Syksyllä 2018 alkaneessa MAPPI-hankkeessa kehitetään perhelähtöisen kotoutumisen toimintamallia maahanmuuttajataustaisille perheille. Maahanmuuttajaperheitä ja -vanhempia tuetaan hankkeessa erilaisten ryhmä- ja yksilötoimintojen avulla useilla elämän eri osa-alueilla.
Vanhemmuutta ja perhe-elämää tukevien ryhmätoimintojen suunnittelu aloitettiin toteuttamalla perhelähtöisen kotoutumisen tuen tarpeen kartoitus syksyllä 2018. Kartoitukseen osallistui maahanmuuttajaperheiden parissa työtä tekeviä sekä maahanmuuttajaperheiden naisia. Ammattilaisten näkemyksiä kartoitettiin sähköisellä kyselyllä ja maahanmuuttajanaisia kohdattiin jalkautumalla yhteistyökumppaneiden toimintoihin.
Syksyn aikana jalkauduin Toppilaan Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) pitämään Perhepesään sekä ystävyystalon Aruna Somanin ohjaamaan suomen kielen kerhoon Puolivälikankaalle, jonka kautta tavoittamani maahanmuuttajanaiset pääsivät osallistumaan keskustelevaan työpajatoimintaan. Keskusteluissa käytiin läpi perhe-elämään, terveyteen ja hyvinvointiin sekä kotoutumiseen liittyviä asioita. Pyrkimyksenä oli tavoittaa myös maahanmuuttajaperheiden miehiä jalkautumisen yhteydessä, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Maahanmuuttajanaiset nostivat keskusteluissa esiin arkisia asioita, joita kuka vain kotiäiti kokee lastensa kanssa kotona ollessaan. Yksinäisyys on yksi näistä. Sukulaiset ovat jääneet toiseen maahan, jolloin tukiverkosto puuttuu uudessa kotimaassa. Oman yhteisön ja ystävien tuki koetaan tärkeäksi.
Ammattilaiset nostivat esille naisten heikon aseman ja kielitaidon puutteen. Pidempään kotona lasten kanssa olleet naiset ovat vailla opiskelu- ja työpaikkoja. Naiset jäävät helposti oman yhteisönsä pariin, jolloin sosiaalisten suhteiden luominen suomalaisiin on vähäisempää ja kielitaidon kehittyminen hitaampaa. Keskustelua herätti myös lasten oikeudet ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Kasvatuskäytännöt eivät kohtaa ja aiheuttavat näin ollen ristiriitatilanteita varhaiskasvatuksen ja koulun puolella.
Kevään 2019 aikana toteutettiin ensimmäinen Kasvun aika -ryhmä yhteistyössä MLL:n kanssa. Ryhmän sisältöjen suunnittelussa otettiin huomioon kartoituksessa esiin nousseet haasteet ja tuen tarpeet. Ensimmäinen ryhmä oli suunnattu alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Ryhmässä vanhemmat ovat päässeet kevään aikana asiantuntijajohtoisesti kuulemaan ja keskustelemaan 1–6-vuotiaiden lasten kehitykseen ja kasvuun liittyvistä aiheista, kuten vuorovaikutuksesta lapsen ja vanhemman välillä ja pienen lapsen kiukusta. Tarkoitus on ollut vahvistaa ja tukea vanhemmuutta lisäämällä tietoutta lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tällä tavoin voidaan edesauttaa koko perheen hyvinvointia.
Kasvun aika -ryhmä tavoitti kevään aikana kaikkinensa 11 perhettä mukaan toimintaan. Ryhmältä saatu palaute on ollut hyvää ja osa asiantuntijoiden antamista käytännön menetelmistä on päässyt kotioloissa jo käytäntöön.
Syksy 2019 on saapunut ja Kasvun aika -ryhmät ovat käynnistymässä. Nyt käynnistyvät ryhmät ovat suunnattu alle kouluikäisten lasten vanhemmille sekä alakouluikäisten lasten vanhemmille. Ryhmät alkavat viikosta 39 eteenpäin.
Pauliina Klasila
MAPPI-hanke
projektityöntekijä
MAPPI-hanke keskittyy erityisesti maahanmuuttajanaisiin, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Monien tutkimusten mukaan maahanmuuttajanaisten tilanne on eri mittareilla mitattuna huolestuttava, tarkasteltiin sitten työllistymistä, terveyttä, hyvinvointia tai kouluttautumista osoittavia mittareita. Ulkomaalaistaustaisten lasten ja perheiden määrän kasvaessa on tärkeää kehittää varhaisen tuen muotoja ja ennalta ehkäiseviä palveluita, jotka huomioivat maahanmuuttajaperheiden erityispiirteet-ja tuen tarpeet. Hankkeen kautta maahanmuuttajaperheiden- ja naisten hyvinvointi ja yhteiskuntaan integroituminen lisääntyvät ja sitä kautta riski ylisukupolviselle syrjäytymiselle ja huono-osaisuudelle vähenee. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. Mikäli organisaationne on kiinnostunut yhteistyöstä hankkeen teemoihin eli työllisyyteen, perhe-elämään ja vanhemmuuteen tai terveyteen ja hyvinvointiin liittyen, olkaa rohkeasti yhteydessä, niin lähdetään yhdessä rakentamaan tukimuotoja perheille!
Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Onnistunut kotoutuminen mahdollistaa ihmiselle tunteen kuulumisesta johonkin, joka lisää hyvinvointia
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
”Oli oikeasti todella hauskaa, hyödyllistä ja ainakin osaa porukkaa tulen näkemään vielä jatkossakin”
SULJE |
|
|
|
|