Vuosikausia kortistossa

04.10.2018 | 

Ilolla luin työministeri Jari Lindströmin haastattelua Yle-uutisille 6.8.2018, jossa toimittaja Terhi Toivonen kysyy ministeriltä ”Miksi työttömien ydinryhmä ei pienene? ”. Ministeri vastaa, etteivät ministeriön käytössä olevat työkalut enää riitä. Nyt yritetään saada samaa hattua kaikkien päähän, eikä se johda toivottuun tulokseen. Ministeri puhuu asiaa!

Pitkäaikaistyöttömissä on valtava määrä henkilöitä, jotka eivät työkykynsä vuoksi kykene työllistymään avoimille työmarkkinoille. He kiertävät kehää vuosikausia, siirtyen työllistämisen tukitoimesta toiseen, ehkä salaa unelmoiden ns. oikeista töistä. Osa heistä on jo täysin turtunut työnhaun mukanaan tuomiin ”kiitos mielenkiinnosta, ette tulleet valituksi” vastauksiin. Ilolla luin myös, kuinka ministeri haluaisi inhimilliseltä kannalta uusia ratkaisuja henkilöille, jotka eivät kykene tekemään töitä. ”Kaikista ei ole avoimille työmarkkinoille, mutta se ei tarkoita, ettei heistä olisi mihinkään muuhun. Heillekin on löydettävä inhimillinen ratkaisu ”, kommentoi ministeri.

Vuosikausia kortistossa tekee ihmiselle ihmeitä. Media, tutkimukset ja työttömien omat blogit ovat pullollaan kirjoituksia huono-osaisuuden lisääntymisestä, syrjäytymisestä ja huonosti kohdennetuista toimenpiteistä. Onneksi myös hyviksi havaittuja toimintamalleja löytyy. Tämä osatyökykyisten valtava joukko on vain jäänyt pyörimään julkisten rattaiden välimaastoon, jossa oikein kukaan ei halua tunnistaa ongelmaa tai halua ottaa koppia asiasta. Vaikka joku haluaisikin, ovat rattaat hitaita kääntymään.

Siksipä TEMin (työ- ja elinkeinoministeriö) vuoden 2019 budjettiesitys lämmittää mieltäni. Lindström toteaa, että palkkatuki saa 10 miljoonan lisäpanostukset: järjestöille suunnattu sataprosenttisen palkkatuen määrä nouse ja yritysten palkkatuen maksatus yksinkertaistuu. Hallitus perustaa valtakunnallisen Työkykyohjelman, joka kehittää pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen tunnistamista sekä kuntouttamista.

Maakunta- ja sote-uudistukselle lataan suuria odotuksia, jospa hajallaan olevat palvelut saadaan uudistuksen myötä paremmin koordinoitua ja joku ottaa kokonaisuuden hallintaan.

Pitkään näiden henkilöiden parissa työskennelleenä tiedän, että nämä ihmiset haluaisivat tehdä töitä, jos vain sellainen paikka löytyisi tai kokea muutoin itsensä tärkeäksi mielekkään toiminnan kautta. He ovat tasa-arvoisia ja oikeutettuja merkitykselliseen elämään, iloon, onneen ja mielekkääseen arkeen siinä missä kaikki muutkin. Meiltä vain puuttuu paikkoja ja mahdollisuuksia kokea tätä. Toivon vilpittömästi, että näitä mahdollisuuksia on tulevaisuudessa enemmän, sillä jokainen ihminen on arvokas ja jokainen elämä on tärkeää.

Ulla Kaipainen, HYTY-hankkeen projektipäällikkö
Yhteisöpedagogi ja fysioterapeutti
ODL Työelämäpalvelut

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10339990