Syömisestä syrjäytyneet

11.09.2018 | Marjukka Nurkkala

Tiedämme elävämme omassa kuplassamme. Elämme myös ruokakuplassa. Jollekin on arkipäivää syödä pelkkiä eineksiä, joskus ehkä hedelmiäkin ja syödä poistaakseen nälän. Toisen ruokakuplassa syödään itse tehtyä kotiruokaa satokauden kasviksilla höystettynä ja syömisestä nautitaan yhdessä. Joku pyöräyttää aamupalaksi energiaa tuovan vihersmoothien, pakkaa mukaan itse tekemänsä huippuravinteikkaat eväät, nappaa päälle vielä purkista lisäravinteita ja syö hoitaakseen kehoaan. Heistä jokainen tekee sen kuten tavallisesti – näin kai muutkin syövät, tai ainakin kannattaisi syödä. On vielä muitakin ruokakuplia.

On vaikea sanoa, kuka on syrjäytynyt syömisestä. Sitä voisi määritellä vaikkapa sosiaalisesta näkökulmasta: jos karttelee toisten seurassa syömistä eikä syö samaa ruokaa kuin muut, esimerkiksi kotona ja työpaikalla, niin voisiko ehkä sanoa, että on syömisestä syrjäytynyt – tai ainakin syrjäytymässä. Pitää tietysti muistaa vielä se oma kupla: voiko oma kuplakin olla syömisestä syrjäytynyt?

Syömisestä syrjäytymistä voisi toki tarkastella, syökö yksin vai yhdessä? Tutkimuksen mukaan joka neljäs työikäinen ei osallistu työpäivän aikana yhteisiin lounas- tai kahvihetkiin. Miksihän näin? Eikö yhdessä syömiseen ole mahdollisuutta? Eikö yhdessä syömistä koeta tärkeänä? Ovatko omat ruokailutottumukset niin erilaiset kuin toisilla? Vai liittyykö yhdessä syömiseen jotain epämiellyttävää: ruokaan, syömiseen tai kehoon liittyvää arvostelua?

Onko jokin tietty kupla jotenkin erityisen tavoittelemisen arvoinen? Tavoittelemisen arvoisena voisi pitää ravitsemussuositusten melko hyvää toteutumista lähes päivittäin. Eli seuraavista ainakin viiden kohdan täyttymistä lähes päivittäin:

  1. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä vähintään puoli kiloa päivässä
  2. Rasvat pääosin pehmeänä (tyydyttymättömiä rasvoja), enintään kolmasosa rasvasta tyydyttynyttä
  3. Juoksevia kasviöljyjä vähintään 12 grammaa (noin ruokalusikallinen) päivässä
  4. Sokeria alle 10 % kokonaisenergiansaannista – esim. 2000 kcal ruokavaliossa enintään 200 kcal sokerista (alle 60 grammaa/pv)
  5. Kuitua vähintään 25 grammaa päivässä
  6. Suolaa alle 5 grammaa päivässä
  7. Punaista lihaa ja lihavalmisteita (eli leikkeleitä, makkaroita jne.) alle 100 grammaa päivässä
  8. Rasvaisia maitovalmisteita (rasvaa yli 1 %) alle 100 grammaa päivässä
  9. Ruokavalion kokonaisenergiatiheys alle 125 kcal/100 grammaa

Toteutuuko sinulla ainakin viisi kohtaa lähes päivittäin? Finravinto-tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten ravinnonkäyttöä. Vuonna 2012 vajaan kahdentuhannen aikuisen ruoankäyttöä kysyttiin kahden päivän ajalta. Suomalaisten ravinnonkäyttöä verrattiin ravitsemussuosituksiin, joista muodostettiin 9 edellä mainittua kriteeriä ruoan laatuun liittyen. Miehillä toteutui keskimäärin 3 ja naisilla 3,8 suositusta. Naisista kolmasosalla täyttyi vähintään 5 kriteeriä, miehistä vastaavasti vain 15 prosentilla.

Meni miten meni. Syömisestä saa ja kannattaa nauttia – mielellään mukavassa ruokaseurassa. Parhaimmillaan ruokahetki virkistää sekä mieltä että ruumista ja keskeyttää kiireisen työpäivän. Sitä paitsi ravitsevan ja sopivan lounaan jälkeen työtkin luistavat tehokkaasti.

 

Marjukka Nurkkala

Laillistettu ravitsemusterapeutti, ODL Liikuntaklinikka

SULJE