Ympäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
Tuulta hiuksissa, neulasia paidassa ja huomaamattomia askeleita kohti hyvinvointia
12.06.2018 | Riitta Pyky
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on luontokokemuksia. Se voi olla esimerkiksi uinti kesämökin rannassa, otsalle kihonnut hikipisara hillasuolla tai työpäivän jälkeinen lenkkeily lähimetsän kuntoradalla. Yhtä kaikki, luontokokemuksen jälkeen olotila on usein rentoutunut ja voimaantunut.
Luonnosta hyvinvointia
Luonnon terveysvaikutuksista tiedetään jo paljon. Luonnossa ulkoilu muun muassa vähentää stressiä ja auttaa palautumaan työnkuormituksesta. Fyysinen kontakti maaperään ja kasveihin esim. haistelemalla, maistelemalla ja koskettamalla parantaa kehomme immuunipuolustusta ja terveellistä mikrobilajistoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset voivat syntyä suoraan aistien välityksellä tai siten, että luonto houkuttaa meidät liikkumaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kaikki eivät mene luontoon harrastamaan liikuntaa, mutta askeleita kertyy silti kuin huomaamatta. Kävellään nuotiolle tai rannalle, tarkkaillaan luontoa tai kerätään marjoja, sieniä tai yrttejä. Luontoympäristön monimuotoisuuden, eliöiden, maiseman, äänien, tuoksujen ja aiempien luontokokemusten ansiosta luonnossa liikkuminen voi edistää hyvinvointia enemmän kuin sisätiloissa liikkuminen.
Lähiluonto liikuttaa koko kansaa
Liikuntaan aktivointi on terveyden edistämisen A ja O, sillä liikunnalla voidaan ehkäistä monia kansansairauksia. Silti vain noin puolet suomalaisista aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Lähellä kotia sijaitsevan viheralueen tiedetään houkuttelevan liikkumaan. Suomalaisilla lähin metsä on keskimäärin 600 metrin päässä kotoa, mutta tätä kustannustehokasta liikunnan edistäjää on hyödynnetty Suomessa liian vähän. Tarvitaan syvällisempää tietoa siitä, minkälainen luontoympäristö houkuttelee liikkumaan. Onko luontoympäristön koolla ja muodolla väliä, pitääkö siellä olla puita tai vesistöä, hiljaista, metsän tuntua vai aukeaa ympäristöä, josta näkee kauas. Entä ketä luonto erityisesti motivoi liikkumaan ja mitä palveluja asukkaat viheralueilta toivovat?
Luonnonvarakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Naturemove-hanke etsii vastauksia näihin kysymyksiin. Hankkeessa ollaan kiinnostuneita ihmisten arkielämän viherympäristöistä ja lähiluonnosta, koska terveyden ylläpitämisessä arjessa tapahtuvalla liikkumisella on suuri merkitys. Perinteisillä, mittaamiseen ja testeihin keskittyvillä liikuntakampanjoilla ja uusia liikuntapaikkoja rakentamalla tavoitetaan usein jo muutenkin liikunnallisesti aktiiviset ihmiset, mutta lähiluonnon tärkeyden huomioivalla yhdyskuntasuunnittelulla voidaan liikuttaa koko väestöä – myös heitä kaikkein vähiten liikkuvia.
Luonnolliset viheralueet ovat tärkeitä lapsille
On erityisen tärkeää, että lähiluonto on etenkin lasten ulottuvilla, sillä he liikkuvat lähempänä kotia kuin aikuiset. Lapset viihtyvät usein luonnollisilla viheralueilla, joissa kivet, puut, purot ja polut kehittävät oppimisen kannalta tärkeitä motorisia taitoja samalla, kun päästään kontaktiin maaperän eliöiden kanssa. Perheen yhteiset luontoretket vahvistavat lapsen luontosuhdetta ja luontosuhde vaikuttaa siihen, kuinka paljon luonto kiinnostaa aikuisena.
Minulla oli tapana pyöräillä lapsena kaverini kanssa lähimetsään leikkimään. Minun ”kotini” oli puolitoistametrisen kuusen vieressä pehmeällä sammalmättäällä, kaverini ”koti” läheisen männyn juurella. Iltapala-ajan lähestyessä pyöräilin kotiin neulasia hiuksissa ja multaa kynsien alla. Kävin viime kesänä pitkästä aikaa tuossa samassa metsässä. Polut joita pyöräilimme, olivat kasvaneet umpeen, mutta kotimme kyllä löytyivät nyt jo monimetristen puiden alta. Poistuin paikalta hymyssä suin, tuulta hiuksissa ja neulasia paidassa.
Yhteystiedot:
Riitta Pyky
riitta.pyky@odl.fi
Kirjoittaja on liikuntatieteilijä (LitM) ja hyvinvointiteknologian insinööri, joka oli tutkijana Luonnonvarakeskuksessa Naturemove-hankkeessa. Tällä hetkellä hän työskentelee Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntalääketieteellisellä klinikalla tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Riitalla on työn alla väitöskirja nuorten miesten liikkumisesta, liikuntaan vaikuttavista ympäristöistä ja liikuntaan aktivoinnista teknologian avulla.
Lue lisää:
https://www.luke.fi/projektit/naturemove/
Lue esittelyYmpäri mennään, yhteen tullaan…näin on kohdallani todellakin käynyt, kun katson työhistoriaani
Tutkivan toimintaterapeutin Anna-Maiju Leinosen mielenkiinnon kohteita ovat arkiliikunnan ja esteettömyyden edistäminen
Mectalent tarjosi työtekijöilleen erilaisen kuntotestin – ”Voisin sittenkin liittyä sählyporukkaan”
Tutkija Maija Korpisaari: ”Maantieteilijän näkemystä tarvitaan myös terveyden edistämisessä”
Uteliaisuus vei professori Raija Korpelaisen tutkijan uralle: ”Puusepän koulutuskin kiinnostaisi!”
Projektipäällikkö Riitta Pyky on insinööritaustainen tutkija: ”Haluan auttaa ihmistä arjessa”
Korona-aika on opettanut etätyöskentelyyn asiakkaiden kanssa – voiko perinteinen puhelu asiakkaalle ollakin se paras keino tavoittamiselle?
Urheilufysioterapeutti Satu Siirtola: ’’Tavoitteeni on hoitaa vaivan syitä, ei vain kipua.’’
Ravitsemusterapeutti Marja Vanhala: ’’Monet ajattelevat, että me ravitsemusterapeutit ollaan sellaisia kalorinkyttääjiä ja lyttääjiä.’’
Luonto, se seikkailuista suurin – Mitä lapsi oppii luonnosta? Mitä minä voin oppia?
Esa Saarela löysi juoksemisen kuusikymppisenä: ”Jos auto jättää välille, pääsen kotiin juoksemalla!”
SULJE |
|
|
Riitta Pyky
Projektipäällikkö, tutkija, palveluesimies
ODL Liikuntaklinikka
Erityisosaaminen FT, LitM, insinööri (AMK) 050 312 5818 Albertinkatu 18 A, 2. krs, 90100 Oulu |
Kokemus Riitta on käytännönläheinen ja poikkitieteinen terveysliikunnan asiantuntija, joka tuntee liikunnan hyödyt hyvinvoinnille ja työkyvylle. Hallussa on myös eri ympäristötekijöiden (esim. luonnon) merkitys hyvinvoinnille ja liikkumiselle. Kehittämiskokemusta on karttunut ikääntyneiden, hyvinvointiyrittäjien ja nuorten hankkeista. Riitta tutkii jatko-opinnoissaan nuorten miesten liikkumista, liikkumattomuutta ja liikuntaan aktivointia.
|