Vaikeuksista voittoon ja katse kohti positiivista tulevaisuutta

03.05.2021

Aurinkoinen Iida saapuu Hope-kuntoutukseen pirteässä keltaisessa vaatetuksessaan. Minna ja Kaisu ottavat hänet vastaan kuin vanhan tuttavan. Vanha tuttava Iida onkin sillä he ovat Minnan kanssa tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2019.

Vuonna 2019 he kohtasivat toisensa ensi kertaa perhekuntoutuksessa. Iida saapui Kempeleen Familiaan poikansa Samin kanssa. Täältä tiet johtivat tehostettuun perhetyöhön ja sieltä Hopeen. Mutta aloitetaanpa alusta mistä tämä kaikki lähti.

Iida muutti Ouluun syksyllä 2018, ja tällöin hänellä lähti hieman villimpi vaihde käyntiin. Vuonna 2019 hän tapasi hyvän ystävän, joka meni kaiken edelle, jopa hänen oman lapsensa. Sosiaalipuolen henkilöt yrittivät hänelle useampaan kertaan sanoa, että Iida toimii väärin ja tämän kaiken tulisi loppua. Iida ei kuitenkaan nähnyt toiminnassaan mitään väärää. Elokuussa sossut neuvoivat Iidaa menemään juttelemaan jonnekin, sillä hän nukkui yössä vain nelisen tuntia ja hänellä oli mielenterveysongelmia. Päivissä ei ollut enää minkäänlaista rytmiä, eikä hän saanut vietyä lastaan Samia päiväkotiin. Hän oli myös hautautunut kotiin, pelkkä pihalle meno tuntui kammottavalta. Sitten Sami joutui väliaikaiseen sijoitukseen. Tämän jälkeen häneltä lähti asunto alta, joten hän päätti lähteä Kokkolaan. Siellä sitten hän alkoi polttamaan pilveä ja juomaan pontikkaa. Elämä tuntui raskaalta eikä siinä ollut mitään mistä pitää kiinni.

Sitten yhtenä kauniina aamuna Iidan maatessa krapulaisena asunnollaan sossusta soitettiin hänelle. Hänelle ja Samille tarjottiin paikkaa perhekuntoutuksesta. Puhelun aluksi asia mietitytti Iidaa. Sillä hän oli jo lyönyt hanskat tiskiin sen suhteen, että saisi enää elää yhdessä poikansa kanssa. Puhelun aikana hän oli sanonut useampaan otteeseen sossulle, että ottakaa poika kokonaan pois häneltä, sillä hänestä ei ole äidiksi. Sossun ihminen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan hän sinnikkäästi houkutteli Iidaa lähtemään perhekuntoutukseen. Tällöin ensi kertaa Iidalle nousi mieleen pieni toivon kipinä, jospa hänestä sittenkin olisi äidiksi ja hän saisi olla poikansa kanssa. Poikansa takia hän päätti lähteä kuntoutukseen.

Niinpä hän lähti Samin kanssa perhekuntoutusyksikkö Familiaan. Vaikka Iida oli odottanut kovasti kuntoutukseen pääsyä, tuntuivat ensimmäiset päivät vaikeilta. Häntä pelotti ajatus siitä, ettei sieltä pääsekään lähtemään pois niin kuin itse haluaa, tuntui että menettää oman vapautensa. Alkujaan hän laittoi myös vastaan kaikessa, eikä hän halunnut tehdä mitään tehtäviä, eikä ottaa vastaan neuvoja. Kaikki tuntui olemaan ihan syvältä.

Alun hankaluuden jälkeen Iida kuitenkin alkoi tehdä yhteistyötä ohjaajien kanssa. Hän ymmärsi sossun vievän pojan, jollei hän ryhdistäydy. Pojan takia hän jatkoi Familiassa ja jaksoi tsempata. Tsemppaaminen auttoi ja tuo puolisen vuotta antoi Iidalle paljon. Hän löysi rajat itselleen ja pojalleen sekä oppi jämäkämpää rahankäyttöä. Elämä säännöllistyi jakson aikana ja hän sai apua vanhemmuuteen. Ohjaajien päivittäinen tuki oli tärkeää edistyksen kannalta, mutta isoimman työn teki Iida itse. Hän sisäisti ohjaajilta saadut neuvot ja ohjeet sekä teki kovasti töitä asioiden eteen. Isoin oivallus kuntoutusjakson aikana Iidalle oli, että hän on sittenkin hyvä äiti ja hän pärjää Samin kanssa. Hän osaakin pitää rajat ja antaa rakkautta.

Familista lähdettyään Iidalla ja Samilla alkoi tehostettu perhetyö kotona. Jakson aikana Iida sai keskusteluapua ODL:n ohjaajilta. Varsinkin Minnan kanssa Iidasta oli mukava jutella, he vaihtoivatkin ajatuksia kaikesta maan ja taivaan välillä, tuntui hyvältä puhua naiselta naiselle.

Tehostetun perhetyön loputtua oli pieni paussi, jonka jälkeen Iida pääsi HOPE:een. Nyt Iida on ollut siellä parisen kuukautta ja kuntoutus jatkuu.

Iida sanoo saaneensa paljon tukea koko prosessin aikana. Kuitenkin hän tiedostaa tehneensä itse valtavan työn ollakseen siinä tilanteessa missä hän nyt on. Koko yhteistyön aikana hän on saanut paljon hyviä neuvoja sekä uutta voimaa, jolla hän tulee pärjäämään elämässään. Elämä tuntuukin olevan tällä hetkellä hyvässä uomassa. Hän on työvoimakoulutuksessa ja perheen asiat näyttävät positiivisilta. Hän on saanut ryhtiä elämäänsä ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Nyt on hyvä katsoa kohti parempaa huomista.

Lisää tietoa palveluista löydät sivuiltamme
https://www.odl.fi/fi/hoiva_asuminen/lastensuojelupalvelut/