ITU2 -hankkeen kuulumisia

28.01.2019

ITU2 -hankkeen uutiskirje 1/2019

ITU2-hanke 2017-2020 on nyt toiminta-aikansa puolessa välissä Oulun Rajakylässä. Ensimmäinen puolitoista vuotta on ollut aktiivista toiminnan käynnistämistä, tunnetuksi tekemistä ja asukkaiden sitouttamista toimintaan. Rajakylän Olohuone on tullut tutuksi monille Rajakylän ja ympäristön asukkaille ja sen toiminta on muokkautunut toivottavasti toimijoidensa eli asukkaiden näköiseksi. Muutos on jatkuvaa ja tapahtuu erityisesti uusien asukkaiden tullessa toimintaan. Uusia ryhmiä ja toimintoja syntyy, niitä kokeillaan, osa jää elämään ja osa siirretään sivuun odottamaan ehkä uutta tulemista. Olohuoneen ympärille sijoittuvan toiminnan lisäksi suunnittelemme tulevaa Rajakylän hyvinvointipistettä yhdessä kaupungin, asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, josta seuraavassa uutiskirjeessä keväällä. Yhdessä tekemämme työ on hienosti käynnistynyt kohti visiotamme Rajakylästä, jossa on parempi ja turvallisempi elää. Alla kaksi tärkeiksi kokemaamme aihetta kehittämistyöstämme.

 

 

Matalan kynnyksen palveluohjaus Rajakylän olohuoneella

 

Tavoitteellista matalan kynnyksen palveluohjausta on toteutettu Rajakylän olohuoneella nyt noin vuoden ajan. Palveluohjaus tarkoittaa työmenetelmää, jossa asiakkaan palveluita pyritään sovittamaan yhteen varsinkin erilaisissa muutos- ja siirtymävaiheessa. Palveluohjauksessa löydetään asiakkaan voimavarat ja ohjataan hänet niitä tukevien palvelujen äärelle.

Hankkeen työntekijät ovat Rajakylän olohuoneessa toimimisen lisäksi jalkautuneet kadulle, kauppoihin ja pubeihin ihmisten luokse. On käynyt ilmi, että monilla Rajakylän työttömillä ja työelämän ulkopuolella olevilla asukkailla on paljon pulmia ja haasteita terveyden, arkielämän asioiden järjestämisen ja palvelujen kohtaamisen saralla. Heille on kerrottu hankkeeseen liittyvästä kokeilusta ja asukkaiden positiiviset kokemukset ovat saaneet aikaan lumipalloefektin, jossa palveluohjausta toteuttavaa työntekijää tullaan kysymään nimeltä tai haetaan sitä naista, joka kuulemma osaa auttaa tai mummo käski tulla, kun oli itse saanut apua. Olohuoneen tärkeiksi toimijoiksi ovat lisäksi ryhtyneet vapaaehtoiset, kokemusasiantuntija-asukkaat, jotka sekä ohjaavat tukea tarvitsevia olohuoneelle että neuvovat omien kokemuksiensa perusteella parhaita neuvoja palvelujärjestelmän kiemuroissa.

Tässä kokeilussa on todettu, että matalan kynnyksen palveluohjauksessa on tärkeää se, että tukea saa matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta, toimintaa toteuttaa ihminen, jolla on kasvot ja nimi, puhelinnumero, joka vastaa ja joka tekee sitä, mitä lupaa. Kohtaaminen on ihmistä kunnioittavaa ja tasavertaista, lähestymistapa on valmentava ja se toteutuu yhteistyössä ja dialogissa asukkaan kanssa. Palveluohjauksessa annetaan aikaa sille, että kuullaan ihmisen tarina ja kartoitetaan hänen tilanteensa.   Palveluohjauksen asiantuntijuutta on, että kartoitetaan palveluohjauksen näkökulmasta merkityksellisiä asioita prosessin jatkumiselle. Ihmisellä, jolla on paljon ja monimuotoisia ongelmia, matalan kynnyksen paikasta voidaan ottaa yhteyttä asiakkaalle tärkeisiin tahoihin yhdessä hänen kanssaan ja toimimaan hänen tukenaan ja joskus myös tulkkina palvelujärjestelmän kiemuroissa. Palveluohjaus on monialaista ja tavoitteellista työtä. Monialaisuus edellyttää laajaa verkostoa ja palveluohjaajan on hyvä tuntea henkilökohtaisesti palvelujärjestelmän muut toimijat. Oman osaamisen rajojen tunnistaminen ja muun verkoston toimijoiden roolin ja asiantuntijuuden kunnioittaminen avaa mahdollisuuden monialaiselle työlle ja asukas saa koko verkoston yhteistyön avulla laadukasta palvelua.

Nyt kokeilussa olevan järjestön tuottamaa matalan kynnyksen palveluohjauksen toimintamallia on mallinnettu Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkijan Päivi Vuokila-Oikkosen ohjaamana ja siitä julkaistaan artikkeli Diakin vuosikirjassa 2019: Päivi Vuokila-Oikkonen, Elsi Kylli & Tarja Siira, Matalan kynnyksen palveluohjausta kehittämässä. 

Jatkossa on hyvä miettiä, mikä on järjestötoimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan rooli tulevassa sote- ja maakuntamuutoksessa palveluohjauksen näkökulmasta. Voiko järjestö olla julkisen järjestelmän kumppani jalkautuvan työn menetelmin ja millä ehdoin? Ja voiko inklusiivinen ajattelu tuoda ratkaisuja ja hyvinvointia asukkaille haasteellisilla asuinalueilla?

 

Osallistuva budjetointi osallisuuden menetelmänä Rajakylässä 2018

 

Kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten mahdollisuuksia ottaa osaa kaupungin asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon ja edistää alueellisten verkostojen toimintaa. Osallisuuteen kuuluu, että asukas kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hankkeen päätavoite on kehittää ja mallintaa alueellinen Rajakylän asukkaita osallistava toimintamalli, joka tukee asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen Rajakylässä on toteutunut myös osallistuvan budjetoinnin kokeilun avulla, joka on muodollisia vaikuttamisen tapoja täydentävä asukasvuorovaikuttamisen keino. Osallistuva budjetointi edistää alueellisten toimijoiden sitoutumista ja käyttämiensä palveluiden kehittämistä. Jo keväällä perehdyttiin osallistuvan budjetoinnin menetelmään kirjallisuudesta ja tutustumiskäynnillä Tampereen Tesoman malliin. Osallistuvan budjetoinnin teemasta ilmestyi myös artikkeli: Vuokila-Oikkonen P., Hyväri S. & Kittilä E. 2018. Osallistuva budjetointi asukkaiden yhteisöllisyyden ja paikallisen kehittämisen menetelmänä – esimerkkinä Oulun Rajakylän kokeilu. Ratkes- Ratkaisu- ja Voimavaralähtöisen kulttuurin lehti 2/2018, 48-53.

Oulun kaupunki järjesti ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin kokeilun syksyllä ja rajakyläläiset osallistuivat kokeilun turvallisuus-teemaan. Asukaat ideoivat, suunnittelivat ja mallinsivat omat ideansa ehdotuksiksi. Yhteisten keskustelujen jälkeen ehdotukseksi jalostui ”Röllimetsä siistimmäksi, vihreämmäksi ja viihtyisämmäksi”. Äänestyksessä Röllimetsä -ehdotus sai toiseksi eniten ääniä ja 4500€ idean toteutukseen. Yhteisöllisyys ja mahdollisuus osallistua päätöksen tekoon ovat olleet asukkaille merkityksellisiä ja arvokkaita kokemuksia. Innostus ja yhdessä tekeminen luovat yhteisöllisen kokemuksen. Röllimetsän kunnostus-projekti käynnistyi nopeasti päätöksen jälkeen ja käynnistyvää muutosta Röllipuistoksi juhlittiin 12.12 glögin, pipareiden ja Rajakylän koulun musiikkiluokkien laulujen ja Tiernapoika-esitysten säestyksellä.

Röllipuiston muutostoimet jatkuvat asukkaiden kanssa keväällä 2019 lumien sulettua ja osallistumme jatkossakin osallistuvan budjetoinnin kisoihin, jotta muutoksen jatkuminen mahdollistuisi. Lisäarvoa osallistuvan budjetoinnin kokeilulle tuo yhdessä THL.n kanssa tehtävän osallisuuden edistämistoimien vaikuttavuuden arvion kautta, johon ITU2-hanke osallistuu case -tutkimuksena kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia edistävästä toiminnasta ESR toimintalinja 5:ssä.

 

 

 

Ratkes-lehden artikkelin löydät oheisesta linkistä http://www.ratkes.fi/images/Lehdet/2018/ratkes2018_sisallys.jpg

 

Lisää tietoa löydät ITU2 hankkeen nettisivuilta www.itu2.fi sekä Facebookista https://www.facebook.com/Rajakylanolohuone/