Neuropsykiatrisia diagnooseja

Autismi
Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Häiriö huomataan lapsessa useimmiten kehityksen siinä vaiheessa, jolloin hänen pitäisi alkaa opetella keskinäistä viestintää ja puhumisen valmiuksia. Luotettava diagnoosi voidaan useimmiten tehdä viimeistään lapsen ollessa 1½ vuotias. Autismissa on kyse tietyistä piirteistä koostuvasta käyttäytymiskuvasta, joka on monimuotoinen ja yksilöllinen. Yksilöllisyys aiheutuu mm. autistisen henkilön iästä, kehitystasosta, älykkyyskapasiteetista ja mahdollisista muista sairauksista ja vammoista sekä siitä, onko henkilö saanut asianmukaista kuntoutusta. Vaikeimmillaan autismi aiheuttaa toiminnanvajavuuden, joka on samankaltainen kuin kuurosokeuden aikaansaama. Autistisella henkilöllä on erilainen tapa kommunikoida ulkomaailman kanssa ja niinpä kehityshäiriö todetaan usein jo arjen vuorovaikutustilanteissa. Vaikeiden kommunikaatiohäiriöiden lisäksi autismikirjon häiriöissä muutkin sosiaalisten taitojen häiriöt ovat luonteenomaisia. Autisteilla ilmenee rajoittunutta, toistavaa tai stereotyyppistä toimintaa, epäsovinnaista käyttäytymistä, yli- tai aliherkkyyttä äänille, valolle, kosketukselle, kivulle, kylmälle, kuumalle, hajuille, maulle tai muille aistiärsykkeille.
Nukahtamis- ja unihäiriöt ovat yleisiä varsinkin autistisilla lapsilla.

Nykykäsityksen mukaan autismi on elinikäinen. Lähes kaikki lapset ja aikuiset tarvitsevat erityistukea useiden vuosien ja kenties koko elämän ajan. On tärkeää, että autismi havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska kuntoutuksella voidaan huomattavasti parantaa autistisen henkilön ja hänen perheensä elämänlaatua. Autistisia henkilöitä on Suomessa arviolta 50 000. Noin 75 % autisteista on miespuolisia.

Lisätietoja Autismi- ja Aspergerliitto ry

Asperger
Aspergerin syndrooma eli oireyhtymä (AS) on neurobiologinen (aivoperäinen) keskushermoston häiriö, joka näkyy henkilön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lisäksi AS-henkilöllä saattaa esiintyä vaihtelevasti kielellisen ja ei-kielellisen kommunikoinnin vaikeuksia, toistavaa käyttäytymistä, toimintoihin juuttumista sekä poikkeavaa reagoimista aistiärsykkeisiin. Nämä tekijät vaikeuttavat oleellisesti arkielämässä kuten myös koulussa selviytymistä. Kouluikäisillä esiintyvyys on noin 3-4 jokaista tuhatta lasta kohti. Pojilla esiintyvyys on noin neljä kertaa yleisempää kuin tytöillä (tytöt saattavat olla alidiagnosoituja). AS-lasten kuntoutuksessa olennaista on kuntoutuksen varhainen aloittaminen, tiivis yhteistyö vanhempien, asiantuntijoiden sekä koulun tai päiväkodin henkilöstön kanssa. Mitä varhemmin diagnosoidaan ja aloitetaan intensiivinen kuntoutus, sen paremmin ongelmia voidaan hallita ja vähentää. Puhe- ja toimintaterapiaa yms. annetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. AS-aikuisten kuntoutuksessa tavoitteena on etsiä keinoja asiakkaan elämänhallintaan. Arkisten ja sosiaalisten taitojen harjoittelu on keskeisellä sijalla aikuisten kuntoutuksessa.

Lisätietoja Autismi- ja Aspergerliitto ry


AD/HD
AD/HD (Attention Deficit/Hyperactivity Disoder) on tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriö. Henkilöllä voi olla pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai ylivilkkaus-impulsiivisuushäiriö tai molemmat. AD/HD on neurobiologien oireyhtymä, joka johtuu aivojen välittäjäaineiden toimintahäiriöstä. Tämä oireyhtymä on 3-5 prosentilla koko väestöstä, ja pojilla se on hieman yleisempi kuin tytöillä. Usein AD/HD-henkilöllä on vaikeuksia monella elämän osa-alueella. Keskittymisvaikeudet tuottavat ongelmia koulussa ja opiskelussa, impulsiivisuus saattaa tuottaa ongelmia ihmissuhteissa ja arjenhallinnan asioissa. AD/HD-henkilöiden kuntoutuksessa käytetään erilaisia terapioita, vertaistoimintaa sekä tarvittaessa lääkitystä.

Lisätietoja ADHD-liitto ry


Dysfasia
Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se sisältää monia erilaisia oirekuvia ja vaikeusasteiltaan erilaisia ongelmaryhmiä. Dysfaattisia piirteitä voidaan havaita noin 2-vuotiaasta alkaen, mutta lievä dysfasia voi ilmetä vasta kouluiässä oppimisvaikeuksina. Dysfasia ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Dysfasian yleisyys Suomessa on 1-3 % kustakin ikäluokasta. Dysfasian katsotaan johtuvan raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana aiheutuneesta keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Usein myös perinnöllisillä taipumuksilla on merkitystä. Useimmilla dysfaattisilla lapsilla ja nuorilla on ongelmia sekä puhutun että kirjoitetun kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Kouluiässä vaikeudet tulevat esiin lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä joskus myös matematiikassa. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointi-menetelmiä, kuten viittomia, bliss-symboleita tai kuvakommunikointia. Vaikeasti dysfaattiset oppilaat voivat aloittaa opiskelunsa dysfaattisten lasten erityisluokilla, mutta monet kielellisen kehityksen lievemmistä erityisvaikeuksista kärsivistä lapsista ovat aivan tavallisilla yleisopetuksen luokilla. Tärkein dysfaattisen lapsen kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi hän voi tarvita esimerkiksi toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta.

Lisätietoja Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto ry
Pohjois-Pohjanmaan Dysfasiayhdistys

Dysleksia
Dysleksia tarkoittaa vaikeita, neurologisia lukemis- ja kirjoittamishäiriöitä. Häiriö, joka on usein perinnöllinen, on yleensä olemassa jo syntymävaiheessa ja säilyy koko elämän ajan.
Dysleksiaa esiintyy noin viidellä prosentilla koko väestöstä. Se on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Kouluiässä vaikeuksiin liittyy usein alisuoriutumista, käyttäytymis- ongelmia ja emotionaalisia vaikeuksia. Lukivaikeuksien korjaamisessa tähdätään koko lukemisprosessin korjaamiseen, ei vain virheiden korjaamiseen. Erilaisia korjaavia menetelmiä on useita.

Lisätietoja Dysleksiakeskus

Touretten syndrooma
Touretten oireyhtymä on krooninen hermostollinen sairaus, jonka ominaispiirteinä ovat erilaiset äänelliset ja liikkeinä ilmenevät (motoriset) oireet, joita kutsutaan nykimisoireiksi (tic-oireet). Esiintyvyyden arvioidaan olevan yhdellä henkilöllä 2000:sta. Touretten oireyhtymä on noin 3-4 kertaa yleisempää miehillä kuin naisilla. Oireyhtymä ei vaikuta älykkyyteen, mutta nykimisoireet vaikeuttavat TS-henkilön selviytymistä koulutyössä, työelämässä ja sosiaalisessa ympäristössä. Pyrkimys tukahduttaa oireita aiheuttaa sekä henkistä ja fyysistä rasitusta, mikä puolestaan heikentää kykyä keskittyä muihin tehtäviin. Tästä luonnollisesti seuraa helposti ahdistusta ja masennusta. Oireita voidaan kuitenkin lievittää ja oppia hallitsemaan kognitiivisen ja/tai käyttäytymisterapian avulla.

Lisätietoja Suomen Tourette Yhdistys