Tietoa vanhenemisesta
Me suomalaiset elämme tänään pidempään kuin koskaan aiemmin. Vastasyntyneen tyttölapsen odotettavissa oleva elinikä vuonna 2008 oli 82,5 vuotta ja poikavauvalla 75,3 vuotta. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana elinajanodote on naisilla kasvanut 8,5 ja miehillä 9,4 vuotta. Voimakkainta kasvu on ollut 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten joukossa, jossa naisella on odotettavissaan vielä 20,6 ja vastaavasti miehellä 16,4 vuotta elämän vuotta edessään
Elinajanodotteen kasvun ohella myös vanhusväestön terveydentila ja toimintakyky ovat parantuneet. On arvioitu, että ikääntyneet suomalaiset ”saavat” jokaisen kymmenen vuoden aikana yhden vuoden lisää ”hyvä elämän aikaa”.
Tämän päivän 80-vuotiaiden terveyden- ja hyvinvoinnin tila on yhtä hyvä kuin kymmenen vuotta sitten oli 79-vuotiailla. Työikäisessä väestössä vastaavaa kehitystä ei valitettavasti ole tapahtunut.
Ihmisen vanhetessa moni asia muuttuu. Kehossamme tapahtuu ikääntymismuutoksia, joista suurin osa on sellaisia, joihin voimme vaikuttaa vain vähän. Lihasmassan määrä alenee ja se korvautuu rasvakudoksella, luuston rakenne muuttuu, verenkierto- ja hengityselimistössä tapahtuu muutoksia ja hermosolujen määrä alenee.
Myös ihmisen mieli muuttuu vanhetessa. Elämänkokemukset muuttavat ajatteluamme, elämänympäristössä ja ystäväpiirissä tapahtuvat muutokset samoin. Vanhuutta pidettiin aiemmin usein seesteisenä ja auvoisena aikana, jolloin nautitaan aiemman elämän aikaansaannoksista.
Petteri Viramo,
Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT
