Marjut

Marjutin tarina

”Muistan, että mummi hoiti meitä paljon. Sossut kävivät meillä usein, mutta aina tilanne saatiin valehdeltua niin, että kaikki on ihan hyvin. Kukaan ei uskaltanut kertoa totuutta.

Isä oli hirveän väkivaltainen. Hän kuoli alkoholimyrkytykseen, kun olin 3 kuukautta. Siskot olivat silloin kolme ja kuusi vuotta. Äitini alkoi juoda isän kuoleman jälkeen. Asuimme vastarakennetussa omakotitalossa, josta jäi suuret velat. Kun olin kaksivuotias, äiti otti uuden miehen. Sain viinaan menevän isäpuolen.

Teininä aloin karkailla kotoa ja hilluin pitkin kyliä. Äiti ei pystynyt huolehtimaan meistä – hän valitsi pullon meidän sijaan. Isäpuolikin oli väkivaltainen, henkisesti ja fyysisesti. Olin masentunut ja näin hirveitä painajaisia. Kaverini oli huolissaan ja soitti sosiaalityöntekijöille. Heille sanoin, että kotiin en enää mene.

Minut sijoitettiin Arjen Avaimeen. Paikka oli silloin ihan uusi, olin ensimmäinen asiakas.

Luottamus aikuisiin oli tosi tiukassa. Mutta oli ihanaa, että sain olla rauhassa. Enää ei tarvinnut pelätä, että joku tule repimään mistään tai tappelemaan keskellä yötä. Oli helpottavaa tietää että nyt minua autetaan, vaikka painajaiset jatkuivatkin. Oman ohjaajan kanssa pystyin puhumaan.

Sijoituksesta sain paljon apua. Oli hyvä saada sekä vapauksia että rajoja, koska lähdin sieltäkin joskus omille teilleni.

Nyt asun poikaystävän ja tämän pikku-ukon kanssa. Mummo asuu ihan meidän lähellä. Hän on ollut minulle aina enemmän äitihahmo kuin oma äiti.

Paljon on pitänyt puhua ja käsitellä asioita, että olen selvinnyt täysijärkisenä. Kun uskaltaa ottaa apua vastaan ja päästää irti menneestä, niin siitä saa voimaa.”

ODL – Keho ja mieli

Tutustu myös:

Lastensuojelupalvelut
Lasten ja nuorten palvelut
Perhekuntoutus ja verkostotyö

ODL tarjoaa terveys-, hoiva- ja asumispalveluja sekä kouluttaa, tutkii ja kehittää. Teemme myös hyvää diakonian ja vapaaehtoistoiminnan avulla.